Huonosti nukuttu yö on tuttu lähes jokaiselle. Vaikea työjakso, huoli tai sairastelu rikkoo unen, ja useimmiten rytmi palautuu itsestään, kun tilanne rauhoittuu. Ongelma syntyy, kun unettomuus jää päälle ja alkaa elää omaa elämäänsä. Lääkärin tehtävä on erottaa tilapäinen uniongelma pitkäkestoisesta unettomuudesta, tunnistaa sen taustalla mahdollisesti oleva sairaus ja ohjata hoitoon, jonka teho kestää.
Tilapäinen ja pitkäkestoinen unettomuus
Tilapäinen unettomuus kestää korkeintaan muutaman viikon ja liittyy yleensä tunnistettavaan syyhyn: stressiin, elämänmuutokseen, kipuun, matkustamiseen tai vuorotyöhön. Tilapäiset univaikeudet ovat usein normaali reaktio kuormittavaan tilanteeseen.
Pitkäkestoisesta unettomuudesta puhutaan Käypä hoito -suosituksen mukaan, kun nukahtaminen, unessa pysyminen tai liian aikainen herääminen vaivaa vähintään kolmena yönä viikossa ja on jatkunut vähintään kolme kuukautta, ja se haittaa päiväaikaista toimintakykyä. Tässä vaiheessa alkuperäinen syy on usein jo poistunut, mutta huoli nukkumisesta, valvominen sängyssä ja epäsäännöllinen rytmi pitävät unettomuutta yllä.
Yksittäinen huono yö ei ole vaarallinen, eikä unen määrää kannata mitata minuuttien tarkkuudella. Olennaista on, miten jaksat päivällä.
Mitä voit tehdä itse
Unettomuuden hoidon perusta on käyttäytymiseen vaikuttava hoito, ei lääke. Sen periaatteet voi aloittaa itse:
- Säännöllinen rytmi. Nouse joka aamu samaan aikaan, myös viikonloppuna. Herääminen ankkuroi unirytmin paremmin kuin nukkumaanmeno.
- Sänky on nukkumista varten. Mene sänkyyn vasta väsyneenä. Jos uni ei tule noin 20 minuutissa, nouse ylös, tee jotain rauhallista hämärässä ja palaa vasta väsyneenä.
- Älä paikkaa unta. Pitkät päiväunet ja aikainen nukkumaanmeno hajottavat yöunen. Lyhyt, alle puolen tunnin torkku ennen iltapäivää on eri asia.
- Vuoteessaoloajan rajoittaminen on tehokas hoitomenetelmä, jonka toteutus ja turvalliset rajat suunnitellaan ammattilaisen kanssa.
- Ilta rauhalliseksi. Kofeiini vain aamupäivällä, alkoholi ei unilääkkeeksi: se helpottaa nukahtamista mutta rikkoo loppuyön. Kirkkaat näytöt ja työasiat pois tuntia ennen nukkumaanmenoa.
- Liiku päivällä, mieluiten ulkona valoisaan aikaan. Raskasta liikuntaa ei kannata ajoittaa myöhäisiltaan.
- Huoliaika. Kirjoita päivällä ylös asiat, jotka pyörivät mielessä, ja mitä niille teet huomenna. Sängyssä ei tarvitse ratkaista mitään.
- Unipäiväkirja parin viikon ajalta on lääkärille arvokkain tieto: nukkumaanmeno-, nukahtamis- ja heräämisajat sekä päiväaikainen vireys.
Nämä ovat samoja periaatteita, joihin unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen hoito (CBT-I) perustuu. Ohjattuna se on pitkäkestoisen unettomuuden ensisijainen hoito, ja sen vaikutus säilyy hoidon päätyttyä.
Unilääkkeiden paikka
Unilääke voi auttaa lyhyen, enintään parin viikon jakson yli, kun tilapäinen unettomuus on vaikea. Pitkäkestoisen unettomuuden ensisijainen hoito on CBT-I, ja mahdollinen lääkitys arvioidaan yksilöllisesti. Bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkkeet menettävät pitkässä käytössä tehonsa, aiheuttavat riippuvuutta ja lisäävät iäkkäillä kaatumisia ja muistiongelmia. Jos unilääke on ollut käytössä pitkään, sitä ei pidä lopettaa äkisti, vaan vähentää suunnitelmallisesti lääkärin kanssa. Melatoniini voi auttaa rytmin siirtämisessä ja osalla iäkkäistä, mutta sekään ei ole yleislääke.
Milloin lääkärin arvio on aiheellinen
- unettomuus on jatkunut yli kuukauden itsehoidosta huolimatta
- väsymys haittaa työtä, ajamista tai arkea
- uniapnean merkkejä: kova kuorsaus, läheisen havaitsemat hengityskatkot, aamupäänsärky, herääminen väsyneenä unen pituudesta riippumatta tai nukahtelu päivällä
- masennuksen merkkejä: mieliala matalalla, mikään ei kiinnosta, aamuyön heräily, toivottomuus
- levottomat jalat tai kipu pitää hereillä
- unettomuus alkoi uuden lääkkeen aloituksen jälkeen
- käytät unilääkettä tai alkoholia säännöllisesti nukahtaaksesi
Lääkäri selvittää, onko taustalla sairaus, kuten uniapnea, kilpirauhasen toimintahäiriö, masennus tai kipu, ja hoitaa sitä. Pelkän unettomuuden hoidon voi usein käynnistää etänä, ja uniapneaepäilyssä lääkäri ohjaa unitutkimukseen.
Hakeudu heti päivystykseen tai soita 112, jos
- sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai pelkäät, ettet pysy turvassa
- et ole nukkunut useaan yöön ja olet sekava, näet tai kuulet asioita, joita muut eivät, tai toimit itsellesi vieraalla tavalla
- unettomuuteen liittyy rintakipua, hengenahdistusta tai äkillisesti alkanutta voimakasta ahdistusta, joka ei hellitä
Keskusteluapua saat myös MIELI ry:n kriisipuhelimesta 09 2525 0111, joka päivystää ympäri vuorokauden.
Miten Treat voi auttaa
Treatissa voit kertoa unettomuudestasi omin sanoin, ja palvelu kysyy tarkentavat kysymykset. Laillistettu lääkäri arvioi tilanteen yleensä minuuteissa palveluaikana, kertoo, mistä unettomuudessa todennäköisesti on kyse, antaa hoito-ohjeet ja ohjaa tarvittaessa tutkimuksiin tai hoitosuhteeseen. Treat ei ole päivystyspalvelu: hätätilanteessa soita 112.
Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa yksilöllistä lääkärin arviota.