← Kaikki artikkelit

Päänsärky ja migreeni: itsehoito ja milloin huoli on aiheellinen

Jännityspäänsärky, migreeni ja lääkepäänsärky: miten ne tunnistaa, mitä itsehoito on, milloin lääkärin arvio kannattaa ja mitkä merkit vaativat päivystystä.

Kirjoittaja: Antti Mauno, laillistettu lääkäri · Julkaistu 11. syyskuuta 2026 · Lukuaika 2 min

Päänsärky on niin yleistä, että lähes jokainen kokee sitä joskus. Valtaosa päänsäryistä on hyvänlaatuisia ja hoituu itsehoidolla. Lääkärin tehtävä on tunnistaa ne harvat tilanteet, joissa särky on merkki jostakin vakavasta, ja auttaa silloin, kun toistuva särky haittaa elämää.

Kaksi yleisintä: jännityspäänsärky ja migreeni

Jännityspäänsärky on tavallisin päänsäryn muoto. Se tuntuu puristavana tai painavana, usein kuin panta pään ympärillä, molemmin puolin. Kipu on lievää tai kohtalaista, eikä se pahene tavallisessa liikkumisessa. Pahoinvointia ei yleensä ole. Taustalla on usein stressi, huono uni, niska-hartiaseudun jännitys tai pitkä työpäivä näytön ääressä.

Migreeni on kohtauksittainen sairaus. Kohtaus kestää hoitamattomana tyypillisesti 4–72 tuntia. Särky on usein toispuolista ja sykkivää, kohtalaista tai kovaa, ja se pahenee rasituksessa. Mukana on usein pahoinvointia sekä valon- ja äänenarkuutta. Osalla kohtausta edeltää aura, esimerkiksi näkökentän sahalaitainen välkehdintä tai käden puutuminen, joka kestää alle tunnin ja menee ohi.

Molemmat ovat kiusallisia, mutta kumpikaan ei vaurioita aivoja. Samalla ihmisellä voi olla molempia, ja silloin on hyödyllistä oppia erottamaan ne toisistaan, koska hoito on erilainen.

Lääkepäänsärky jää helposti huomaamatta

Jos särkylääkettä tarvitaan monena päivänä viikossa, lääke itse voi alkaa ylläpitää päänsärkyä. Nyrkkisääntö: tavallisia särkylääkkeitä, kuten parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä, alle 15 päivänä kuukaudessa; triptaaneja ja yhdistelmäkipulääkkeitä alle 10 päivänä kuukaudessa. Jos raja ylittyy toistuvasti, asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa.

Itsehoito

  • Säännöllinen rytmi: uni, ateriat ja riittävä juominen suunnilleen samaan aikaan joka päivä. Migreeni ei pidä muutoksista.
  • Liiku säännöllisesti ja tauota näyttötyö.
  • Kofeiini: pidä määrä tasaisena; äkillinen vähentäminen aiheuttaa päänsärkyä.
  • Kohtauksen alussa ota särkylääke pakkausselosteen ohjeiden mukaan heti, lepää pimeässä ja hiljaisessa huoneessa.
  • Päänsärkypäiväkirja: merkitse päivät, kesto, lääkkeet ja mahdolliset laukaisijat. Se on lääkärille arvokkain tieto.

Milloin lääkärin arvio on aiheellinen

  • kohtauksia on usein, esimerkiksi useampana päivänä kuukaudessa, tai ne haittaavat työtä
  • käsikauppalääke ei tehoa tai sitä tarvitaan yli 10 päivänä kuukaudessa
  • särky on muuttanut luonnettaan tai pahenee viikkojen kuluessa
  • päänsärky alkaa uutena yli 50-vuotiaalla
  • olet raskaana ja päänsärky on uutta tai tavallista kovempaa

Lääkäri voi aloittaa migreenin kohtauslääkityksen, kuten triptaanin, arvioida estolääkityksen tarpeen, kirjoittaa tarvittaessa sairauslomaa ja ohjata neurologille, jos tilanne ei ratkea perustasolla. Kun migreeni on jo aiemmin todettu, lääkityksen jatkaminen hoituu usein etänä.

Hakeudu heti päivystykseen tai soita 112, jos

  • särky alkaa salamannopeasti ja on sekunneissa tai minuuteissa elämäsi pahin
  • päänsärkyyn liittyy kuume ja niskajäykkyys tai iholle ilmestyy verenpurkaumia, jotka eivät häviä painettaessa
  • mukana on halvausoireita: toispuolinen heikkous tai puutuminen, puheen puuroutuminen, näön menetys, kaksoiskuvat. Soita silloin heti 112, vaikka oire menisi ohi.
  • olet sekava, poikkeuksellisen uninen tai saat kouristuksen
  • särky alkoi päähän kohdistuneen iskun jälkeen, erityisesti jos käytät verenohennuslääkettä
  • särky on pahimmillaan aamulla tai makuulla ja siihen liittyy oksentelua
  • olet raskaana ja päänsärkyyn liittyy näköhäiriöitä, turvotusta tai korkea verenpaine

Näissä tilanteissa aika on ratkaiseva. Älä aloita etäpalvelusta.

Miten Treat voi auttaa

Jos päänsärky on toistuvaa tai olet epävarma sen laadusta, voit kertoa oireistasi Treatissa omin sanoin. Laillistettu lääkäri arvioi tilanteen yleensä minuuteissa palveluaikana ja kertoo, riittääkö itsehoito, tarvitaanko lääkitystä vai pitääkö sinut tutkia vastaanotolla. Treat ei ole päivystyspalvelu: hätämerkkien kanssa soita 112.

Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa yksilöllistä lääkärin arviota.

Kirjoittajasta

Antti Mauno

Antti Mauno

laillistettu lääkäri

Laillistettu lääkäri ja Treatin lääketieteellinen perustaja. Oli aiemmin rakentamassa Laatupäivystystä ja Rokotepistettä. Lääkärinä hän on nähnyt, kuinka paljon aikaa kuluu hukkaan ennen kuin potilas pääsee hoidossaan oikeaan seuraavaan vaiheeseen. Treatissa hän rakentaa palvelua, joka poistaa tämän viiveen ja antaa lääkäreille parhaat mahdolliset edellytykset auttaa potilaitaan.

Etkö ole varma, mitä tehdä seuraavaksi?

Kerro asiastasi omin sanoin. Laillistettu lääkäri arvioi tilanteesi yleensä minuuteissa palveluaikana.

Avaa Treat