Kolesterolitaudin Käypä hoito -suositus päivittyi hieman syyskuussa 2026. Muutokset eivät ole mullistavia, mutta muutama niistä koskee käytännössä jokaista aikuista, ei vain niitä, joilla on jo todettu valtimotauti. Poimin tähän viisi asiaa, jotka mielestäni kannattaa tietää.
Lyhyesti termeistä: LDL on verenkierrossa kulkeva "huono kolesteroli", joka kertyy valtimoiden seinämiin. Lipoproteiini(a) eli Lp(a) on LDL:n kaltainen hiukkanen, jonka pitoisuus on pitkälti perinnöllinen.
1. Mittaa Lp(a) kerran elämässä
Suosituksen mukaan lipoproteiini(a):n mittaaminen kerran elämässä on yleensä riittävää. Se tarkentaa yksilöllistä valtimotaudin riskiarviota LDL:n rinnalla, eikä sitä tarvitse mitata toistuvasti.
Toinen tarkentava mittari on ApoB eli apolipoproteiini B. Se voisi tarkentaa riskinarviota LDL:n ohi, mutta se ei ole Suomessa rutiinikäytössä, koska näyttö sen kustannusvaikuttavuudesta on puutteellista. Käytännössä ApoB-mittaus voi olla saatavilla työterveyden tai yksityisen terveydenhuollon kautta.
2. Jos arvoja ei ole koskaan mitattu, mittaa ne
Suosituksen mukaan rasva-arvot mitataan viimeistään 40-vuotiaana ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein; aiemmin mittaaminen on perusteltua erityisesti silloin, kun riskitekijöitä on. Oma suositukseni on tätä rohkeampi: jos arvojasi ei ole koskaan mitattu, mittauta ne nyt äläkä odota 40-vuotispäivään. Syy selviää viidennessä kohdassa.
3. Liian matalasta LDL:stä ei ole haittaa, mutta tavoite riippuu riskistä
Vanhan huolen siitä, että kolesteroli laskisi "liian alas", voi unohtaa. Liian matalasta LDL:stä ei ole haittaa. Tavoitetaso riippuu kuitenkin kokonaisriskistä: matalan riskin henkilöllä LDL-tavoite on alle 3,0 mmol/l, ja hyvin matala tavoite, alle 1,4 mmol/l, koskee vain erittäin suuren riskin potilaita, esimerkiksi niitä, joilla on jo todettu valtimotauti.
4. Ensin elintavat, sitten tarvittaessa lääke
Matalan riskin henkilöllä tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti elintavoilla. Tärkein keino on ylipainon hoitaminen, ja sen lisäksi ruokavaliolla saa LDL:n todennäköisesti alas varsin näppärästi.
Lääkityksen tarve ratkaistaan kokonaisriskin ja yksilöllisen arvion perusteella, ei yhden luvun perusteella: mitä suurempi riski, sitä matalampi tavoite ja sitä herkemmin lääke on perusteltu.
5. Kyse on koko elämän aikaisesta altistuksesta
Pitkään koholla ollut LDL voi aiheuttaa valtimohaittaa tulevaisuudessa, vaikka muita valtimotautien riskitekijöitä olisi niukasti. Esimerkiksi urheileva henkilö, joka ei tupakoi, voi silti kantaa mukanaan vuosien kolesterolikuormaa.
Tätä tarkoittaa elinikäinen altistus: valtimoiden kannalta merkitystä ei ole vain tämänhetkisellä arvolla vaan sillä, kuinka korkealla LDL on ollut ja kuinka kauan. Siksi arvot kannattaa tietää jo nuorena.
Koko suositus on luettavissa Käypä hoito -sivustolla: Dyslipidemiat, Käypä hoito -suositus.
Soita heti 112, jos
Kolesteroli ei ole päivystysasia, mutta valtimotaudin äkilliset seuraukset ovat.
- sinulla on puristavaa rintakipua, joka ei mene ohi levossa
- sinulla on aivohalvauksen oireita: toispuoleinen raajojen heikkous tai puutuminen, roikkuva suupieli, puheen puuroutuminen tai äkillinen näköhäiriö
Keskustele arvoistasi lääkärin kanssa
Numerot ovat vain lähtökohta. Keskustele omista arvoistasi ja mahdollisesta hoidon tarpeesta lääkärin kanssa, joka tuntee kokonaistilanteesi. Treatin lääkärit voivat arvioida chatissa palveluaikana, tarvitsetko tutkimuksia.
Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa yksilöllistä lääkärin arviota.